perjantai 24. helmikuuta 2012

Minulla ei ole salattavaa

Minulla ei ole salattavaa, en siedä kyseenalaistetuksi tulemista.
Minulla ei ole salattavaa, minulla on tapoja, jotka ylläpitävät turvallisuuden tunnettani.
Minulla ei ole salattavaa, minulla on historia, olen kokemusteni ja geenieni summa.
Minulla ei ole salattavaa, haluan silti lukea tekstini ennen julkaisua.

Jos rakastat minua, rakasta minua sellaisena kuin olen. Minulla ei ole salattavaa.



hiroshima
Askeleeni huutavat hulluuttani, kaiku vastaa. Pommi räjäytettiin tarkoituksella ilmassa noin 560 metrin korkeudessa kello 8.16 aamulla 6. elokuuta 1945, jolloin ihmiset olivat kodeissaan. Pommikone kierteli jonkin aikaa Hiroshiman yllä, jolloin sen miehistö näki tuhon valtavuuden ja oli kauhuissaan siitä. Tulipaloja syttyi joka puolella. Silloin tuli maailmanloppu niin ja kuolema. Vaikka vaellankin vielä täällä. Minun täytyy olla helvetissä. Erotettuna ruumiini toisesta osasta, josta kertoivat jo antiikin kreikkalaiset. Ihmiskoe täydellinen tuho. Toiset nousivat taivaaseen. Minä en ollut niin onnekas, vaan piru istuu olkapäälläni, virnuillen minulle, johdattaen askeleeni harhaan. Vaikka kuinka yritän pysyä tiellä kylvän tuhoa ympärilleni eikä jäljissäni kasva ruoho. Olen Enola Gay.



1 kommentti:

  1. Kylmät väreet menee lävitseni tästä tekstistä. Ongelmamme ovat olemattomia. Elämän kunnioitus, arvostus ja läsnäolo tässä ja nyt ovat niin tärkeitä. Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Täytyy siis nauttia juuri nyt.

    VastaaPoista